1. JOHDANTO

Erilaiset opetuskokeilut ovat lisääntyneet merkittävästi peruskoululainsäädännön vapautumisen myötä. Yhteiskunnan muuttuessa kielitaidolta vaaditaan kirjallisten osataitojen lisäksi entistä enemmän suullisia taitoja. Tämän vuoksi myös koulujen kielenopetukselta edellytetään vieraskielisten kommunikointitaitojen opettamista oppilaille. Opetushallitus on käynnistänyt kansainvälistämisen ja kielenopetuksen kehittämishankkeen vuosiksi 1996-2000, jonka tarkoituksena on vieraskielten opetuksen monipuolistaminen ja laajentaminen. Yhtenä tavoitteena on suullisen kielitaidon parantaminen. (Laakso 1996.)

Perinteisessä kielenopetuksessa tuntimäärä on rajallinen ja kirjallisen kielitaidon kehittäminen on ollut merkittävässä osassa. Siksi sen avulla ei ole saavutettu kansainvälistyvässä yhteiskunnassa tarvittavaa kommunikatiivista vieraskielen taitoa. Jopa lukioasteella oppilaista 90% on ilmoittanut pelkäävänsä puhua vierasta kieltä. A-englantia opiskelevista oppilaista yli puolet oli sitä mieltä, ettei lukiossa oppinut kunnolla puhumaan englantia. (Yli-Renko 1991, 65.) Puutteista johtuen on kehitetty uusia kielenopetusmenetelmiä. Suomessa on tullut suosituksi Kanadan kielikylpyopetukseen pohjautuva kaksikielinen kieliluokkaopetus, joka aloitetaan peruskoulun ala-asteella.

Kieliluokkaopetuksen tutkiminen on Suomessa uutta, eikä termistö ole vakiintunut. Tämä ilmenee muun muassa siinä, että kieliluokkakokeiluista käytetään eri kouluissa eri nimityksiä. Turun normaalikoulu käyttää nimitystä vieraskielinen opetus.

Tässä tutkimuksessa perehdytään Turun normaalikoulun vieraskielisen opetuksen arviointiin. Turun normaalikoulussa aloitettiin vuonna 1992 vieraskielinen opetuskokeilu, jossa yhtä vuosiluokkaa opetetaan sekä englannin että suomen kielellä. Ensimmäinen kokeiluluokka oli tätä tutkimusta aloitettaessa neljännellä luokalla.

Tutkimusta edelsi vuotta aikaisempi tutkijoiden pienimuotoinen seminaarityö, joka antoi virikkeen vieraskielisen opetuksen arviointiin laajemmalta pohjalta sekä oppimistulosten että opetuksen toteuttamisen ja sen toteutumisen kannalta.