9. TUTKIMUKSEN TULOKSET

Harjoittelukoulun luonteesta johtuen oppitunnit vaihtelivat hyvin suuresti. Paitsi opetuksen aihe myös opetusharjoittelijoiden erilaiset opettajapersoonat vaikuttivat paljon opetuksen toteuttamiseen ja vieraskielen käyttöön. Oppituntien kulun ja käytettyjen työtapojen havainnollistamiseksi on kuvattu kolme oppituntia pääpiirteissään.

Tunnin piti sairastapauksen johdosta vieraskielisen 3. luokan luokanopettaja. Tunnin aiheena oli "magic carpet", eli lentävän maton teko. Tunti alkoi englanninkielisellä instruktiolla, jolloin opettaja teki taululla esimerkkimaton käyttäen valkoista paperia ja mustia paperiliuskoja. Opettaja käytti samoja materiaaleja kuin oppilaat omissa matoissaan ja selitti koko ajan englanniksi mitä oli tekemässä. Opettaja varmisti ymmärtämistä kysymällä. Vieraskielellä vastaamista ei vaadittu. Vaikka oppilas saattoi vastata suomeksi, opettaja jatkoi puhumista englanniksi. Opettaja puhui työskentelyn aikana oppilaiden kanssa englanniksi, mutta käytti suomea kerran järjestyksen saamiseksi ja oppilaiden rauhoittamiseksi. Opettaja oli rohkaiseva ja ohjasi oppilaita kaiken aikaa.

Tunnin lopuksi valmiit työt kerättiin taululle, jonka jälkeen niitä arvioitiin yhdessä. Oppilaat saivat valita mistä työstä he pitivät eniten ja perustella valintaansa. Oppilaat arvioivat myös omaa työskentelyään ja työnsä onnistumista.

Mathematics: Kertolasku isoilla luvuilla ja laskujärjestys

Tunnin piti luokanopettaja. Tunnin alkua viivästytti rehtorin käynti luokassa. Luokan hiljennyttyä opettaja tervehti oppilaita englanniksi ja oppilaat vastasivat. Opettaja kysyi myös oppilaiden vointia ja kertoi miten itse voi. Opettaja kertoi lukeneensa oppilaiden itsearviointilomakkeista, että monet ovat epävarmoja suurten lukujen kertomisessa. Opettaja käytti nollasta termiä "naught", jolloin eräs oppilaista huomautti, että he ovat käyttäneet aiemmin termiä "zero". Aiheesta keskusteltiin ja opettaja sanoi, että molempia voi käyttää ja hän käyttää nyt muotoa "naught". Tärkeintä on että kaikki ymmärtävät mistä puhutaan.

Taululla käytiin läpi esimerkkilaskuja. Opettaja kysyi englanniksi ja oppilaat vastasivat lyhyempiä vastauksia sekä englanniksi että suomeksi. Oppilaat antoivat vastauksensa useimmiten suomeksi, jos vastaaminen edellytti pidempää selittämistä. Joskus opettaja kysyi, pystyykö oppilas vastaamaan saman englanniksi. Kertolaskun vieraskieliset käsitteet "multiplier", "multiplicant" ja "product" kerrattiin ja varmistettiin että käsitteet ovat oppilaille selvät. Opettaja käytti apuna opetusharjoittelijan valmistamaa seinätaulua. Taululla laskettiin monta laskua ja opettaja käytti runsaasti edellä mainittuja käsitteitä. Uutena asiana käsiteltiin laskujärjestys ("order of preference") liitutaulua apuna käyttäen.

Lopputunti oli itsenäistä työskentelyä, jonka aikana opettaja kiersi luokassa ja opasti oppilaita englanniksi. Oppilaat kävivät itsenäisesti tarkistamassa tehtävänsä tarkistuspisteessä.

Science: Itävalta (2*45 min)

Oppitunnin piti itävaltalainen vaihto-opiskelija. Koska hän ei osannut suomea, piti oppilaiden puhua hänen kanssaan englanniksi. Tämä tuntui motivoivan oppilaita käyttämään vieraskieltä. Kaikki kommunikaatio ja materiaali oli englanninkielistä. Tunnin aiheena oli tutustuminen Itävaltaan ja se toteutettiin kiertopistetyöskentelynä. Alustuksessa opettaja esitti ohjeet piirtoheittimellä. Työpisteitä oli viisi ja kussakin pisteessä työskenteli yksi neljän hengen ryhmä kerrallaan noin 15 minuutin ajan.

Ensimmäinen piste käsitteli maantiedon aiheita. Materiaalina oli karttoja ja monisteita. Oppilaat etsivät kartoista maakuntien ja niiden pääkaupunkien nimiä ja täydensivät ne omaan, jo aikaisemmin aloitettuun, karttaansa. Toisessa pisteessä oli diakuvia Itävallasta. Oppilaiden piti etsiä dioista vastauksia kirjallisiin kysymyksiin. Kolmas piste oli videopiste ohjaustilassa, jossa katsottiin Itävalta-aiheista videota. Katsomisen jälkeen opettaja keskusteli videosta oppilaiden kanssa. Opettaja oli suurimman osan ajasta juuri tässä pisteessä. Luokkahuoneen puolella luokanopettaja ja toiset opetusharjoittelijat opastivat oppilaita. Myös tutkijat auttoivat oppilaita tarvittaessa. Neljännessä pisteessä oli kuvakirjoja ja valokuvia, jossa tehtävänä oli tutkia Itävallan maisemia ja luontoa sekä verrata niitä Suomen luontoon. Viidennessä pisteessä maisteltiin perinteistä itävaltalaista kakkua "Guglhupfia". Oppilaiden piti myös pohtia mitä aineksia kakku sisältää.

Oppilaat joutuivat itse hakemaan paljon tietoa tällä tunnilla. Tietoa kerättiin kokemusperäisesti pienryhmissä, joten tunti noudatti hyvin kokonaisvaltaisen oppimisen periaatteita. Työskentely kesti arvioitua pidempään, joten aika ei riittänyt kiertopistetyöskentelyn koontaan eikä oppilaiden itsearviointiin.

Oppilaat käyttivät oppituntien aikana molempia kieliä. Lyhyitä vastauksia useimmat antoivat englanniksi, mutta pidempiä vastauksia ja perusteluja vieraskielellä uskalsivat esittää vain rohkeimmat oppilaat. Oppilaiden kieli vaihteli myös oppiaineittain. Matematiikassa englanniksi vastattiin runsaasti (kts. seuraava luku). Ilmeisesti luvut ja matemaattinen kieli ovat tulleet neljän vuoden aikana jo niin tutuksi, että kynnys englannin puhumiseen on matala. Vastaavasti science- eli ympäristötiedon tunneilla aiheet ja niitä koskeva sanasto ovat usein uusia, jolloin oppilaat helpommin valitsivat suomen kielen.

Oppilaiden käyttämät oppikirjat olivat tavallisia suomalaisia oppikirjoja. Oppitunneilla käytettiin myös ulkomaista kirjallisuutta lisämateriaalina erilaisten ryhmätöiden ja projektien yhteydessä. Vihkoja käytettiin runsaasti muistiinpanojen tekoon ja englanninkielisten sanojen keräämiseen.

Luokan seinille oli kerätty englannin kielen oppimista tukevia lauseita, sanoja ja loruja. Seinillä oli esillä oppilaiden tekemiä töitä. Myös esineitä oli nimetty nimilapuilla.

Luokassa oli muutamia toistuvia käytäntöjä. Aamulla opettaja tai opetusharjoittelija kätteli oppilaita luokan ovella ja kyseli kuulumisia. Myös kotiin lähdettäessä toivotettiin yhteisesti hyvää päivänjatkoa. Ennen ruokailuun lähtöä luokassa luettiin ruokarukous englanniksi.

Oppilaat työskentelivät paljon pienryhmissä ja hankkivat itse tietoja lähdemateriaaleja käyttämällä. Itsearviointia suoritettiin paljon. Esimerkiksi eräs oppilaista istui luokan takana opettajan pöydän vieressä, koska hän ei ollut osannut käyttäytyä toisten oppilaiden kanssa. Opettaja kysyi ryhmätyötä aloitettaessa oppilaalta, että uskooko hän nyt pystyvänsä työskentelemään ryhmässä. Oppilas ei uskonut pystyvänsä, joten hänelle annettiin oma aihe. Monilla tunneilla oppilaat myös arvioivat oppimistaan ja työskentelyn sujumista.

Opettajat käyttivät runsaasti elekieltä ja havaintomateriaalia opetuksen havainnollistamiseksi ja ymmärtämisen helpottamiseksi. Ymmärtämistä uusien asioiden yhteydessä varmistettiin jatkuvasti. Etenkin luokanopettaja käytti kieltä monipuolisesti. Opettaessaan hän puhui enimmäkseen kirjakieltä, mutta rikastutti ilmaisuaan fraaseilla, huudahduksilla ja joskus jopa slangisanoilla. Oppilaille tarjottiin runsaasti kieliainesta, joka sisälsi myös i+1:tä. Jotkut opetusharjoittelijat käyttivät ehkä liiankin yksinkertaista kieltä, mikä johtunee siitä, ettei opetusharjoittelijoilla heti harjoittelujakson alussa ole riittävää tietoa oppilaiden kielitaidon tasosta. Opetusmenetelmät vaihtelivat suuresti jo senkin takia että tunteja pitää luokanopettajan lisäksi lähes aina 4-6 opetusharjoittelijaa.

1. Strukturoinnit (STR), joilla jäsennetään opetustilannetta ja kerrotaan tietoja.
2. Yllykesiirrot (SOL), jotka ovat kysymyksiä, kehotuksia ja käskyjä.
3. Vastaussiirrot (RES), eli vastaukset SOL-kysymyksiin.
4. Reaktiosiirrot (REA), joilla kommentoidaan jollain tavalla edellistä puheenvuoroa.
5. Epäasialliset puheenvuorot, tunnin häirintä (IRR).

Kielenkäyttöä luokassa ja puheenvuorotyyppien luokittelua kuvaavat seuraavat näytteet jo edellä esitellyltä matematiikan tunnilta, jotka antavat käsityksen tyypillisestä kommunikaatiosta vieraskielisessä opetuksessa.

Tunnin aloitus:

OPETTAJA: (Oppilaan nimi), hurry up, please! (SOL) Put that thing away (SOL).

OPPILAAT: (Hälinää) (IRR)

OPETTAJA: Let's start when everybody's ready (STR). (Oppilaan nimi) hurry up! (SOL) I think it's clean enough (osoittaa pulpettia) (STR).

OPPILAS: Munkin täytyy varmaan siivota pulpetti (STR).

OPETTAJA: But not now please (SOL). Let' start the mathematics (STR). So good morning everybody! (STR)

OPPILAAT: Good morning mrs. (opettajan nimi)! (STR)

OPETTAJA: How are you today? (SOL)

OPPILAAT: Fine (RES).

OPETTAJA: I'm OK, a bit sleepy but OK (STR). So please sit down (SOL).

OPETTAJA: (Oppilaan nimi), put your desk down (SOL).

OPPILAS: Mikä o kaisla? (katsoo biologian töitä) (IRR)

OPETTAJA: Put them in there (SOL). Let's do the mathematics first and then we'll do the rest (STR).

OPETTAJA: (Opetusharjoittelijan nimi) told me that you have written in your self-observation forms that some of you are really unsure how to multiply with numbers that include a lot of naughts (STR). Am I right? (SOL)

jne.

8 minuuttia tunnin alusta:

OPETTAJA: Tell me what to multiply first (katsoo oppilasta)(SOL).

OPPILAS: Ööö... (RES)

OPETTAJA: Ahaa. (REA) What to multiply first? (Oppilaan nimi)?(SOL)

OPPILAS: Aaa... jos mää noin tekisin nii mää pistäisi nelja kertaa sata ja sit se nolla perää (RES).

OPETTAJA: Aha (REA). Let's do it a little bit more slowlier but it's a quite right way anyhow (STR). (Oppilaan nimi)? (SOL)

OPPILAS: No öö... four times one... (RES)

OPETTAJA: (keskeyttää) So, these first (REA). We multiply these with each other (STR). So what do we get? (Oppilaan nimi)? (SOL)

OPPILAS: Four (RES).

OPETTAJA: Four (REA). And then we've got these naughty naughts (STR). They keep teasing us (STR). So what do we do with the naughts, (oppilaan nimi)? (SOL)

OPPILAS: Put them in back of four (RES).

OPETTAJA: Yes (REA). How many naughts do I have to add? (Oppilaan nimi)? (SOL)

OPPILAS: Three (RES).

OPETTAJA: Why? (SOL)

OPPILAS: No koska neljäskymmenes o yks nolla ja sadas o kaks nollaa (RES)

OPETTAJA: So we count naughts and we've got three naughts and add them in here (REA).

jne.

14 minuuttia tunnin alusta:

OPETTAJA: The next one is... what is the product of these two numbers, fifty and seventy? (SOL) What's the product? (SOL)(odottaa hetken) My dear product... you know the word (STR).

OPPILAS: No I don't (STR).

OPETTAJA: Hey... multiplier, multiplicant...I want the product (osoittaa laskua taululla) (STR) (Oppilaan nimi)? (SOL)

OPPILAS: One hundred and... and twenty (RES).

OPETTAJA: One hundred and twenty (REA). (Oppilaan nimi) dear, it's not addition it's multiplying (STR). Remember, product means multiplying in English (STR). (Oppilaan nimi)? (SOL)

OPPILAS: Äy... (RES)

OPETTAJA: Äy? (REA) It isn't "äy" (STR).

OPPILAS: Mää oisi kans vastannu satakakskyt (RES).

OPETTAJA: Oh dear, where is that thing... (REA) Unbelievable, you know these but you don't remember it (STR). Have you ever seen this before? (osoittaa pahvitaulua) (SOL)

OPPILAAT: No! (RES)

OPETTAJA: Then you should have a thorough look (REA). Alright. Let me see... (STR) The first...

OPPILAS: (Mumisee) (IRR)

OPETTAJA: Excuse me, I'll tell everybody so everybody can put their hand up (STR). First number in multiplication tables, if you multiply it's called a multiplier. (STR) Means in Finnish?

OPPILAS: That's not right (taulussa on virhe)(RES).

OPETTAJA: Maybe, but I haven't done this (REA).

OPPILAS: Se on nelkytkahdeksan (STR).

OPETTAJA: Oh dear... eight times six... who did this by the way? (SOL)

OPETUSHARJOITTELIJA: I did it (RES).

OPETTAJA: Your multiplication table? (SOL) So that's your feedback! (STR)

OPETUSHARJOITTELIJA: I should revise them (RES).

OPETTAJA: So maybe we don't look at the numbers now (STR).

jne.

Opettaja käytti koko tunnin englantia, paitsi aivan tunnin lopussa, jolloin hän kertoi pistetilanteen oppilaiden science-kilpailussa. Tästä syystä opettajan puheenvuoroja ei katsottu tarpeelliseksi taulukoida tyypeittäin. Sen sijaan oppilaiden puheenvuorot on eritelty taulukossa 3 kielittäin.

TAULUKKO 3. Oppilaiden puheenvuorot eräällä matematiikan tunnilla

Puheenvuorotyyppi	Kokonaismäärä	Englanniksi	Suomeksi
STR	9	8	1
SOL	7	5	2
RES	49	38	11
REA	-	-	-
IRR	12	2	10
Yhteensä	77	53	24

Oppilaiden puheenvuoroista suurin osa (69%) puhuttiin englanniksi. Kun opettaja puhui englanniksi ja sanasto oli oppilaille tuttua, myös oppilaat uskalsivat käyttivät englantia. Kaikissa puheenvuorotyypeissä oppilaat käyttivät enemmän englantia kuin suomea. Poikkeuksena ovat epäasialliset puheenvuorot (IRR), joista suurin osa oli suomeksi.

Edellä esitellyllä tunnilla käytettiin siis runsaasti englantia. Esimerkkinä toisentyyppisestä tunnista eritellään sekä opettajan että oppilaiden puheenvuorot opetusharjoittelijan pitämästä uskonnontunnista.

TAULUKKO 4. Opettajan puheenvuorotyypit eräällä uskonnontunnilla.

Puheenvuorotyyppi	Kokonaismäärä	Englanniksi	Suomeksi
STR	43	9	34
SOL	46	9	37
RES	7	7	-
REA	17	2	15
IRR	-	-	-
Yhteensä	113	27	86

TAULUKKO 5. Oppilaiden puheenvuorotyypit eräällä uskonnontunnilla.

Puheenvuorotyyppi	Kokonaismäärä	Englanniksi	Suomeksi
STR	14	2	12
SOL	17	2	15
RES	17	-	17
REA	-	-	-
IRR	1	-	1
Yhteensä	49	4	45

Tällä tunnilla suurin osa puheenvuoroista (opettajan 76%, oppilaiden 91%) puhuttiin suomeksi kaikissa puheenvuorotyypeissä. Taulukoista voi huomata, että opettajan käyttäessä suomea oppilaatkin puhuvat suomea. Observoinnin perusteella todettiin myös, että kun opettaja puhuu englantia oppilaat käyttävät jompaa kumpaa kieltä, jolloin kielien käytön suhde vaihtelee oppiaineen sekä aiheen tuttuuden mukaan.

Kaikkien systemaattisesti observoitujen oppituntien perusteella voidaan todeta, ettei puheenvuorotyypillä näytä olevan merkitystä kielen valinnalle. Kielien käyttösuhde oli kullakin oppitunnilla samankaltainen kaikissa puheenvuorotyypeissä. Poikkeuksena olivat oppilaiden epäasialliset puheenvuorot (IRR), jotka lähes poikkeuksetta esitettiin suomeksi.

Edellä esitettiin kaksi erityyppistä oppituntia vieraskielisessä opetuksessa. Ne esittivät systemaattisesti observoitujen tuntien ääripäitä vieraskielen käytön suhteen. Voidaan havaita, että kielen käyttö vaihtelee suuresti eri oppitunneilla ja eri opettajien kohdalla. Ratkaisevassa asemassa ovat opetusharjoittelijat, sillä he pitävät suurimman osan tunneista ja he saavat valita opetuskielensä. Tosin heitä kehotetaan käyttämään vieraskieltä, mutta velvollisuutta siihen ei ole.

1. Tason oppilas

"Oppilas kykenee antamaan lyhyitä vastauksia yksinkertaisiin kysymyksiin pitkän miettimisajan jälkeen. Opettaja joutuu toistamaan paljon kysymyksiä, sekä auttamaan oppilasta. Oppilaalla on suuria vaikeuksia sanavaraston kanssa sekä lauseiden muodostamisessa. Oppilas pystyy myös tekemään yksinkertaisia kysymyksiä. Henkiinjäämistason keskustelua."

TOM: Now you should show me how well you speak English. Try to speak a lot. OK?

OPPILAS: (nyökkää)

TOM: First of all I'm going to stay here in Finland for a while. I'd like to know what kind of winter is here in Finland. Please tell me something.

OPPILAS: Snow hehehe... sunny...(pitkä hiljaisuus)

TOM: How cold does it usually get?

OPPILAS: (hiljaisuus)

TOM: Do you need a winter jacket here?

OPPILAS: No.

TOM: No? I can go with T-shirt out?

OPPILAS: No!

TOM: No... That's what I thought. Is it so cold that I need a jacket?

OPPILAS: Yes.

TOM: OK. That's what I want to know because I don't have it yet. I have to buy one then. Anything else? Is it rainy?

OPPILAS: No.

TOM: What do people usually do in winter time? Where I come from we don't have any snow. Tell me please, what kind of things can you do?

OPPILAS: Snowballs.

TOM: Hmm, OK, but not at school?

OPPILAS: No. Snowmans...

TOM: But in winter... Do you have hobbies in winter?

OPPILAS: No.

TOM: Anything else people do in winter time?

OPPILAS: (hiljaisuus)

TOM: Well, I come from United States and I have now asked you a lot of questions. Now you can ask me questions about me or about United States.

OPPILAS: (hiljaisuus) How long are you being here? Hihihi...

TOM: Well, I've been for two weeks now. I'm going to stay quite a long time. Anything else?

OPPILAS: No.

TOM: I have here some questions. You can ask me couple more questions. (ojentaa paperin)

OPPILAS: Where is... äää... Where are you live?

TOM: I live in Indiana.(osoittaa karttaa) I have here a map of United States and Indiana is here and here are the Great Lakes. It's about the same size as Finland. Anything else?

OPPILAS: Are you in living in city... eiku...

TOM: Pardon me?

OPPILAS: (hiljaisuus) How long are you being in Finland?

TOM: I've been for two weeks now... OK. Do you have any plans for next summer?

OPPILAS: (hiljaisuus)

TOM: What are you going to do?

OPPILAS: I don't know.

TOM: Could you tell me please about last summer. What kind of things did you do then?

OPPILAS: I'm been outside... and... in the market.

TOM: (nyökkää) What do you do in the market?

OPPILAS: Buying (hiljenee)

Oppilaan kommunikaatio oli hidasta ja kankeaa. Ajatustauot olivat hyvin pitkiä. Myös ymmärtämisvaikeuksia esiintyi. Haastattelija joutui toistelemaan paljon kysymyksiään sekä muotoilemaan niitä uudelleen. Koska oppilas ei kyennyt kertomaan pidempään, joutui haastattelija kyselemään paljon yksinkertaisia lisäkysymyksiä. Oppilaan vastaukset olivat sanan tai muutaman mittaisia.

2. tason oppilas

"Oppilas vastaa sujuvasti yksinkertaisiin kysymyksiin ja osaa tehdä itsekin kysymyksiä. Ajatustaukoja esiintyy ja puheenvuorot ovat lyhyitä. Oppilas kykenee keskustelemaan konkreettisista aiheista ymmärrettävästi, mutta kommunikaatio on epäröivää ja kankeaa. Sanavaraston rajoittuneisuus tuottaa ongelmia."

TOM: I'd like to know next summer. Do you have any plans for next summer?

OPPILAS: No.

TOM: Well, what did you do last summer?

OPPILAS: Öö... sleep.

TOM: Anything else?

OPPILAS: No.

TOM: You seem to like a lot to sleep then.

OPPILAS: (nyökkää)

TOM: I'm sure you did something else than just sleep.

OPPILAS: I... (mumisee)

TOM: What's that?

OPPILAS: Mmm.... emmää... I don't remember.

TOM: Well, what's the summer like in Finland?

OPPILAS: Cold.

TOM: Is it?

OPPILAS: Yes.

TOM: How much does it rain?

OPPILAS: I don't know.

TOM: How cold is it?

OPPILAS: Twenty... twenty plus... (nauraa)

TOM: Twenty... twenty? What do people usually do in summertime?

OPPILAS: Swim.

TOM: Anything else?

OPPILAS: I don't know.

TOM: What's your favorite season?

OPPILAS: Summer.

TOM: Could you tell me please why?

OPPILAS: Because it's warm.

TOM: Any other reasons?

OPPILAS: No.

Keskustelu oli ymmärrettävää, mutta oppilaan vastaukset olivat hyvin lyhyitä. Oppilas vastasi kysymyksiin sujuvasti ja teki niitä vaivatta. Kertominen pidempään ei kuitenkaan onnistunut.

3. tason oppilas

"Oppilas osaa keskustella ja kertoa melko sujuvasti aiheista jotka käsittelevät häntä itseään, hänen perhettään, harrastuksiaan ja muita konkreettisia aiheita. Myös pidempiä puheenvuoroja esiintyy. Mielipiteiden perustelu on lyhyttä tai sitä ei esiinny lainkaan."

TOM: I have a picture here about John's day yesterday. Could you tell me about that, what did John do yesterday, starting from here? (osoittaa ensimmäistä kuvaa)

OPPILAS: He wake up and eat the breakfast... Then he go to school... and... and write something. Then he go home and watch TV... and call for some his friend and play with his friend and go to sleep.

TOM: Alright. Is that what your day is usually like?

OPPILAS: Yes.

TOM: OK. So you said winter is your favorite season. Could you explain me why?

OPPILAS: Then is my birth... birthday.

TOM: OK! (naurahtaa)

OPPILAS: And I can go skiing and skating.

TOM: So you like to ski?

OPPILAS: Yes.

TOM: What kind of skiing? Downhill skiing?

OPPILAS: Yes.

TOM: Could you tell me about that?

OPPILAS: No.

TOM: Why do you like skiing?

OPPILAS: I don't know.

TOM: Tell me about your birthday. What happens then?

OPPILAS: I have some presents, and I eat cake and something...

TOM: OK. Something still... I want to know something about your family. Could you tell me please?

OPPILAS: I have one sister and one brother...

TOM: What about them? What do they do?

OPPILAS: (hiljaisuus)

TOM: How old are they?

OPPILAS: My brother is four years old and sister's nine.

TOM: OK. One more question... I'm interested in this language class you go to. Could you explain what it means that you go to a language class?

OPPILAS: (hiljaisuus)

TOM: How much do you speak English in your class?

OPPILAS: Very much.

TOM: What about the students? Do they also speak English?

OPPILAS: Yes.

TOM: All the time?

OPPILAS: No.

TOM: Well... teachers?

OPPILAS: (hiljaisuus)

Oppilas puhui melko sujuvasti aiheista jotka koskivat häntä itseään ja hänen perhettään. Hänellä oli vaikeuksia kertoa omista päivärutiineistaan mutta hän pystyi kertomaan kuvasarjasta sujuvasti. Yleisluontoisemmasta aiheesta, kieliluokasta, kertominen tuotti vaikeuksia. Hän osasi myös vähän perustella mielipiteitään.

4. tason oppilas

"Sujuvaa keskustelua. Puheenvuorot ovat jo pitkiä eivätkä pienet vaikeudet ja virheet häiritse kommunikaatiota. Miellyttävää kuunneltavaa. Oppilas osaa myös perustella mielipiteitään."

TOM: I'd like to know about your daily routines starting from the morning. What kind of things do you usually do during the day?

OPPILAS: I get up off my bed and I wash my teeth and... maybe I eat something and then I put my clothes on I now go to school.

TOM: What's your usual day at school like?

OPPILAS: Sometimes I, I play something at school when my friends arrive talking things. And then I do some exercise and then it's lunch and I go there with other class and eat something and... So I go on and I go to the break, then I come back to the class and do some exercise.

TOM: Aha...

OPPILAS: Then when it's mmm... the day is over and I go home and there I do something nice, watch TV or something.

TOM: How do you go to sleep?

OPPILAS: First I brush my teeth and I... öö.. put my... öö... then I take my... mmm... what's that?... my cloth and and I go to sleep and then I sleep about nine o'clock.

TOM: OK... Well, you do a lot of things during the day. I'd like to know something about this class you go to. It's a language class. Please tell me why you are in this class and explain what's the class like.

OPPILAS: I want to learn some English and my dad has told me that I can go to see my grandfather 'cause he can speak English very well and we can talk with... And... English language is nice! And then I can go to any country that I want to. Everybody can understand what I say. It's fun! And I write something, öö.. some jokes in English, it's fun, I write to my friends in America.

Oppilas edusti joukon parhaimmistoa. Puhe oli erittäin sujuvaa ja puheenvuorot pitkiä. Pienet virheet eivät häirinneet kommunikaatiota. Oppilas perusteli laajasti mielipiteitään.

Lähes kaikkien oppilaiden ääntämisessä kuului äidinkielen vaikutus suomalaisaksenttina. Pyrkimystä englantilaiseen ääntämiseen ilmeni selvästi viidellä oppilaalla. Huomiota kiinnitettiin myös englantilaiseen tapakulttuuriin, kuten tervehtimiseen, esittelyyn ja kohteliaisuuksiin vastaamiseen.

Tomin tervehtiessä "nice to meet you, nimi" oppilaista 11 vastasi hänelle esimerkiksi "nice to meet you too" tai "same to you". Tomin tiedustellessa vointia "how are you today" kaikki vastasivat, mutta vain neljä oppilasta kyseli vastavuoroisesti Tomin vointia. Kohteliaisuuksiin reagoimisessa oli eniten puutteita. Tomin kehuessa oppilaan kielitaitoa kukaan oppilaista ei selvästi kiittänyt häntä kohteliaisuudesta. Tomin toivottaessa haastattelun lopuksi hyvää jatkoa, vain kolme oppilasta kiitti häntä ja toivotti samoin. Muut oppilaat joko eivät reagoineet mitenkään kohteliaisuuteen tai tyytyivät nyökkäämään.

TAULUKKO 7. Oppilaiden suullinen kielitaito itsearviointien perusteella

Testitulos	n	%
Heikko (0-1)	-	-
Tyydyttävä (2)	4	21
Hyvä (3)	13	68
Erinomainen (4)	2	11
Yhteensä	19	100

x=2,9
s=0,57

Suurin osa oppilaista (68%) arvioi kielitaitonsa hyväksi. Vain kaksi oppilasta piti itseään erinomaisena. Yksikään oppilaista ei pitänyt kielitaitoaan heikkona.

TAULUKKO 8. Oppilaiden itsearviointien ja suullisen kielitaidon testitulosten yhteys

Oppilas	Itsearviointi (0-4)	Testitulos (0-4)
1	2	1
2	2	3
3	2	4
4	2	4
5	3	2
6	3	2
7	3	3
8	3	3
9	3	3
10	3	3
11	3	4
12	3	4
13	3	4
14	3	4
15	3	4
16	3	4
17	3	4
18	4	4
19	4	4
Keskiarvo	2,9	3,4
Keskihajonta	0,57	0,90

Taulukosta huomataan, että kokonaisuudessaan oppilaat arvioivat oman suullisen kielitaitonsa huonommaksi kuin tutkijat. Testissä erinomaisesti menestyneet oppilaat arvioivat kahta lukuunottamatta kielitaitonsa huonommaksi kuin testin tulos osoittaa. Sen sijaan testissä huonommin (tulos 0-2) menestyneet oppilaat arvioivat oman suullisen kielitaitonsa testitulosta paremmaksi. Kuusi oppilaista arvioi kielitaitonsa samalle tasolle kuin tutkijat. Ero itsearviointien ja testitulosten keskiarvojen välillä on puoli yksikköä (0,5). Hajonta on suurempaa testituloksissa kuin oppilaiden itsearvioinneissa. Oppilaat eivät juurikaan arvioineet itseään ääriarvoilla, vaan tutkijoita useammin oppilaat arvioivat itsensä keskinkertaiseksi vieraskielen puhujaksi.