9.3 Oppilaiden kokemukset vieraskielisestä opetuksesta

Oppilailta kysyttiin kokemuksia käyttämällä kyselylomaketta, joka koostui kymmenestä osa-alueesta. Kukin osa-alue sisälsi 3-8 osiota. Osiot koostuivat sanapareista, joissa toinen oli negatiivisesti latautunut ja toinen positiivisesti latautunut adjektiivi tai piirre. Adjektiivien välillä oli neliportainen arviointiasteikko. Osiot pisteytettiin seuraavasti:

• "hyvin negatiivinen" 1 piste
• "melko negatiivinen" 2 pistettä
• "melko positiivinen" 3 pistettä
• "hyvin positiivinen" 4 pistettä

Seuraavissa taulukoissa adjektiiviparit on selkeyden vuoksi järjestetty siten, että negatiivinen adjektiivi on vasemmalla ja positiivinen oikealla. Kunkin alkuperäisestä osiojärjestyksestä käännetyn osion kohdalla on merkintä (kj) tarkoittamassa käännettyä järjestystä. Adjektiiviparien alkuperäinen järjestys sekä osioissa käytetyt vastakohdat ovat mittarissa (liite 5). Teoreettinen keskiarvo on 2,5, jota voidaan pitää neutraaliarvona. Siis mitä enemmän keskiarvo on suurempi kuin 2,5, sitä positiivisemmin asia on koettu (parin oikeanpuolinen adjektiivi) ja päinvastoin. Aineiston pienuuden vuoksi on keskiarvot esitetty yhden desimaalin tarkkuudella.

TAULUKKO 9. Vieraskielinen opetus kokonaisuutena oppilaiden kokemana

Taulukosta voi havaita, että oppilaat kokevat vieraskielisen opetuksen positiivisesti (Ka=3,2). Koehenkilöiden arvioinnit ovat myönteiseksi tulkittavia "melko" arvoja. Vahvimman keskiarvon ovat saaneet ominaisuudet "hyvää", " järkevää " ja "tehokasta".

TAULUKKO 10. Englannin kieli oppilaiden kokemana

Yleisesti englannin kieli koetaan positiiviseksi. Oppilaat kokevat englannin kielen erittäin hyödylliseksi ja mukavaksi. Oppilaat olivat varsin yksimielisiä englannin kielen hyödyllisyydestä, sillä osion hajonta on varsin pieni (0,42). Eniten hajontaa esiintyi osiossa, jossa kysyttiin oppilaiden mielipidettä englannin kielen yksinkertaisuudesta.

Oppilaiden kokemukset englannin kielellä keskustelemisesta käyvät ilmi seuraavasta taulukosta.

TAULUKKO 11. Oppilaiden kokemukset englannin kielellä keskustelemisesta

Oppilaat kokevat englannin kielellä keskustelemisen mukavaksi, hauskaksi, helpoksi ja mielenkiintoiseksi. Kynnys englannin kielen puhumiseen on hyvin matala, sillä englanniksi keskustelu ei ujostuta eikä pelota oppilaita.

TAULUKKO 12. Oppilaiden kokemukset opetusharjoittelijoista

Tästä osa-alueesta ei laskettu kokonaiskeskiarvoa eri tyyppisten osioiden vuoksi. Oppilaat ovat kokeneet opetusharjoittelijat melko neutraalisti. Keskiarvot osioissa "ovat innostavia" ja "ovat mukavia" sijoittuvat käytetyn asteikon 1-4 keskelle, positiivisen ja negatiivisen asenteen väliin.

Opetusharjoittelijat käyttävät oppilaiden mielestä melko paljon englantia ja arvioivat heidän englannin kielen taitonsa asteikon keskelle.

TAULUKKO 13. Koulu kokonaisuudessaan oppilaiden kokemana

Koulu kokonaisuudessaan arvioitiin positiivisesti. Koulua ei kuitenkaan pidetty kovin kodikkaana. Oppilaat näyttävät viihtyvän koulussa hyvin ja pitävät oppimisilmapiiriä hyvänä.

TAULUKKO 14. Luokkahuone oppilaiden kokemana

TAULUKKO 15. Seinillä olevat englanninkieliset sanat ja lauseet oppilaiden kokemina

Tässä osa-alueessa esiintyi runsaasti hajontaa. Oppilaiden mielestä seinillä olevat tekstit eivät auta paljoa oppimista. Kuitenkaan tekstit eivät häiritse oppilaita ja ne koettiin silti melko hyödyllisinä. Saattaa olla, että oppilaat kokevat tekstit hyödylliseksi sanojen mieleenpalauttamisessa eivätkä niinkään uuden asian oppimisessa. Innostaviksi tekstejä ei kuitenkaan koettu.

TAULUKKO 16. Englannin oppikirja oppilaiden kokemana

Oppilaat pitivät oppikirjaa hyvin helppona. Hauskuus ja mielenkiintoisuus saivat neutraaliarvoja asteikon keskivaiheilta. Näissä osioissa hajonta oli huomattavan suurta, eli eri oppilaat kokevat oppikirjan mielekkyyden hyvin eri tavoin.

TAULUKKO 17. Muu jaettu englanninkielinen materiaali oppilaiden kokemana

Muuta englanninkielistä materiaalia pidettiin melko helppona. Sitä ei pidetty hauskana eikä mielenkiintoisena. Osioiden tulokset ovat lievästi negatiivisia. Oppilaiden kokemukset muusta materiaalista ovat samansuuntaisia kuin oppikirjasta.

TAULUKKO 18. Oppilaiden kiinnostus vieraskielistä opetusta kohtaan ja kiinnostuksen pysyvyys

Useimpien oppilaiden kiinnostus vieraskielistä opetusta kohtaan on pysynyt koko ajan samana. Paremman kuvan saamiseksi laskettiin oppilaiden vastauksista prosentuaaliset osuudet. 74 prosenttia oppilaista vastasi kiinnostuksensa pysyneen melko paljon tai erittäin paljon samana koko ajan. Kiinnostuksen suunta on ollut lievästi nouseva. 79 prosenttia oppilaista piti vieraskielistä opetusta niin kiinnostavana, että suositteli sitä melko paljon tai erittäin paljon muillekin.

Vieraskielistä luokkaa opettava luokanopettaja valmistui kasvatustieteiden kandidaatiksi vuonna 1989, lisensiaatiksi 1992 ja tohtoriksi 1995. Hänellä on opetuskokemusta kuuden vuoden ajalta. Hän on käynyt Jyväskylässä kielipainotteisille opettajille suunnatun kielikylpyperiaatteisiin pohjautuvan TCFL-kurssin, sekä erilaisia kielikursseja ulkomailla.

Vieraskielisen luokan opettajan mukaan vieraskieltä pyritään käyttämään 4. luokalla opetuskielenä 25-50 prosenttia. 25 prosenttia nähdään alarajana, josta kukin opettaja tai opetusharjoittelija voi lisätä vieraskielen määrä kykyjensä ja halujensa mukaan. 50 prosenttiin ei kuitenkaan jatkuvasti päästä, eikä varsinaisesti pyritäkään.

Vieraskielisen luokan opettajan roolin luokanopettaja näkee samanlaisena normaalin luokan opettajan roolin kanssa. Opettajapersoonallisuus on pohjimmiltaan kummassakin sama, johon käytetty kieli tuo oman lisänsä. Opettajan tulee olla realistinen kielitaitonsa sekä kykyjensä suhteen ja pystyä löytämään ratkaisuja esille nouseviin ongelmiin, esimerkiksi kollegoilta apua kysymällä.

Opettajan työmäärän luokanopettaja näkee suurempana kuin tavallista luokkaa opetettaessa, ainakin omalla kohdallaan. Kielimateriaalin etsimiseen ja neuvojen kysymiseen menee rajoittuneen kielitaidon omaavalta yllättävän paljon aikaa. Opettajien yhteistyö toimii koulussa hyvin. Materiaaleja lainataan kollegoilta tarvittaessa ja ajatuksia vaihdetaan tiheästi.

Oppilaan roolista ja työtavoista puhuttaessa opettaja korosti monipuolisuuden merkitystä ja huomautti myös opettajajohtoisen opetuksen tarpeellisuudesta esimerkiksi uusien käsitteiden opettamisessa. Toisaalta ryhmätyötaitojen kehittämistä ei saa unohtaa. Oppilaalta vaaditaan keskittymiskykyä ja hyviä oppimisvalmiuksia. Oppilaan äidinkielen taidon pitäisi olla riittävän vahva. Ulospäinsuuntautuvuutta opettaja ei näe mitenkään välttämättömänä edellytyksenä vieraskielisessä opetuksessa menestymiselle. Karsintakokeita tulisikin opettajan mielestä järjestää tulevaisuudessakin vieraskieliseen opetukseen pyrkiville oppilaille.

Kulttuurikasvatus tulee vieraskielisessä opetuksessa esille välähdyksenomaisesti, kuten tietyissä idiomeissa. Muuten luokanopettaja katsoo kulttuurikasvatuksen kuuluvan enemmänkin formaaliin kielenopetukseen, ja muistuttaa luokalla olevan normaalin suomalaisen opetussuunnitelman, jossa opetuksen välineenä käytetään vieraskieltä.

Opettaja uskoo oppilaiden pystyvän tulevaisuudessa hankkimaan tietoa englannin kielellä ikätovereitaan paremmin. Suullinen kielitaito on nyt vasta kehittymässä kovaa vauhtia. Alemmilla luokka-asteilla tavoitteena on ollut enimmäkseen kuullun ymmärtäminen, mutta 3-4 luokilla pyritään jo kirjoitetun tekstin ymmärtämiseen ja kokonaisilla lauseilla vastaamiseen. Kielitaidon vaihtelu on suuri, mutta oppilaille pitää antaa mahdollisuus edetä kielenoppimisessa oman yksilöllisen nopeutensa mukaisesti.

Kysyttäessä kielenkäytön eroista oppiaineittain opettaja kertoi näkevänsä asian lähinnä persoonallisuuskysymyksenä. Ulospäinsuuntautuva oppilas pyrkii saamaan puhekontaktia luonnostaan, kun taas vetäytyvämpi yksilö tuo taitonsa paremmin esille kirjallisessa tuotoksessa.

Käsitteiden opettamisessa opettaja pyrkii välttämään suoraa kääntämistä ja haluaa oppilaiden oppivan käsitteet omakohtaisesti havainnoimalla ja kokemalla sekä sitä kautta päättelemällä. Apuna opettaja voi käyttää piirroksia ja näyttelemistä. Opettaja kontrolloi ymmärtämistä paljolti jo tulkitsemalla oppilaiden ilmeitä ja eleitä. Lisäksi voidaan käyttää kirjallisia testejä, pyytää oppilasta sanomaan ja niin edelleen. Oppilasta voidaan pyytää myös itse arvioimaan omaa oppimistaan. Itsearviointia toteutetaan oman työn arviointina, ryhmäarviointina sekä kasvatuksellisina keskusteluina. Oppilas joutuu esimerkiksi arvioimaan omaa edistymistään asettamiensa viikkotavoitteiden suhteen.

Vieraskielisen opetuksen vaarana opettaja näkee puolikielisyyden. Mikäli ymmärtämistä varmistetaan riittävästi, vaarasta ei muodostu ongelmaa. Äidinkielessä opettajan mielestä oppilaat ymmärtävät lukemaansa hyvin. Kirjoittamisessa kielellinen hienosäätö jää usein liian vähäiseksi eivätkä oppilaat motivoidu kieliopin opiskeluun. He pitävät sitä jostain syystä liian helppona ja tarpeettomana, vaikka taidoissa onkin puutteita. Myös suomenkielinen lukuharrastus on kovin vähäistä.

Englannin kielitaidossa opettaja näkee oppilaiden suurimmaksi vahvuudeksi suullisen kielen ymmärtämisen ja vasta sen jälkeen puheen tuottamisen. Kirjoittamisen ja tekstin ymmärtämisen taidot ovat vasta kehittymässä.

Vieraskielinen opetus on opettajan mielestä hyvä vaihtoehto kielellisesti suuntautuneille oppilaille. Kielitaidosta on varmasti hyötyä kansainvälistyvässä maailmassa. Muun muassa uuden Middle Years Program -järjestelmän mukaisia koulutusohjelmia toimii monissa maissa, jolloin oppilaiden liikkuvuus maasta toiseen helpottuu. Oppilaat kokevat kielitaidon hyödylliseksi mm. internetin käytössä ja kommunikoinnissa vieraskielisten ihmisten kanssa, joka kasvattaa heidän itsetuntoaan.