OPISKELUTEKNIIKKA

(eli miten valmistaudun historian kokeeseen?)
 

Miten kertaan kurssin?
Vanhoja koekysymyksiä


 

Miten kertaan kurssin?
 

Seuraavassa on oppimista edistäviä ohjeita, joiden avulla voit kerrata historian ja yhteiskuntaopin kursseja:

1) Lue sekä
oppikirja ja tuntimuistiinpanot. Kirja on aina se perusta, jonka varaan opettaja rakentaa oman opetuksensa.

2) Kun kertaat kurssin sisällön,
keskity lukemiseen äläkä mieti muita asioita samaan aikaan. Miettimällä muita asioita voit käyttää loputtomasti aikaa kurssien kertaamiseen, eikä lopultakaan mitään ole jäänyt päähän.

3) Tarkista, onko kurssilla olemassa erikseen ilmoitetut
tavoitteet. Ne kertovat sinulle, mikä on tärkeää ja mikä on vähemmän tärkeää.

4) Lue ensin koko koealue saadaksesi yleiskuvan asiasta. Tämän jälkeen lue toistamiseen kiinnittäen erityishuomio niihin kohtiin, jotka ovat mielestäsi kaikkein olennaisimpia asioita.  Yleisluku (sekä kurssikohtaisten tavoitteiden tunteminen) auttaa sinua monella tavalla. Ensinnäkin se auttaa  erottelemaan tärkeimmät asiat vähemmän tärkeistä. Tämä ei tarkoita sitä, että voisit jättää lukematta toisarvoisina pitämäsi asiat. Toiseksi se auttaa sinua huomaamaan, millä lailla kirjan eri yhteyksissä mainitut ilmiöt ja asiat liittyvät toisiinsa.

5) Mitä opettaja on painottanut omassa luokkaopetuksessaan? Opettajilla on (paha) tapa kysyä kokeissa aina sellaisia asioita, joita he ovat painottaneet tunnilla.

6) Kun luet historian oppikirjaa, kiinnitä erityishuomio asioiden välisiin syy- ja vaikutussuhteisiin. Historianopettajasi ei ole ensisijaisesti kiinnostunut siitä, osaatko sekalaisen kokoelman toisiinsa liittymättömiä faktoja vaan siitä, miten olet ymmärtänyt asioiden väliset vaikutussuhteet.

7) Tarkkaile omaa oppimistasi! Jos huomaat, ettet ymmärrä lukemaasi, palaa takaisin tekstissä ja lue asia uudestaan.

 


Miten luen oppikirjan tekstiä?

Historian opiskelu on pitkälti tekstin muotoon kirjoitetun materiaalin lukemista. Tätä varten pitää olla väline, jonka avulla
jäsentää lukemaansa. Jäsentämisellä tarkoitetaan sitä, että lukija ikään kuin "tallentaa" lukemansa asiat omaan muistiinsa johonkin loogiseen järjestykseen. Alla on yksinkertainen keino tiedon jäsentämiseksi. Lukiessasi oppikirjaa pidä samaan aikaan mielessäsi seuraavat  asiat:
 

A) Ajattele asiaa siten, että "minun pitää selvittää itselleni, mistä lukemassani ilmiössä tai asiassa on kysymys" (esim. barokki, Lapuan liike, renessanssi, luonnontieteen vallankumous, talvisodan henki...). Teksti on se väline, jonka avulla sinä selvität asian itsellesi.

B) Mitkä olivat ilmiön tai asian syyt tai taustatekijät?

C) Mihin kaikkiin asioihin ilmiö tai asia tuli vaikuttamaan?

D) Mihin kohtaan äsken opiskelemasi asia sijoittuu aikajanalla?


 


ASIOIDEN JA ILMIÖIDEN  VÄLISTEN SYY- JA VAIKUTUSSUHTEIDEN HAHMOTTAMINEN ON MENESTYKSEKKÄÄN HISTORIAN OPISKELUN EDELLYTYS!
 




 


VANHOJA KOEKYSYMYKSIÄ
 


Koetehtäviä löytyy kurssikohtaisten materiaalisivustojen lopusta (mallikokeet).  Alla on vain esimerkinomaisesti joitakin tehtäviä.

Historian koetehtävät muodostuvat esseetehtävistä, dokumentti- tai tilastotehtävistä sekä kuvatehtävistä. Eri tehtävätyyppeihin vastaamista käsitellään kunkin kurssin yhteydessä.


 

Ihminen, ympäristö ja kulttuuri:
 

1. Alla on taulukko eri maiden osuudesta käsi- ja koneteollisuustuotteiden tuotannossa:

                                        1750             1800             1900
Englanti                             1,9                4,3               18,5

Ranska                              4,0                4,2                 6,8

Saksalaisvaltio/
1871 jälkeinen Saksa        2,9                3,5               13,2

Yhdysvallat                        0,1                0,8               23,6

Venäjä                                5,0                5,6                 8,8
 

Mitkä asiat selittävät taulukossa mainittujen maakohtaisten lukujen erilaisuutta?
 





Eurooppalainen ihminen:

2. Ota kantaa seuraavaan väittämään (sen pohjalta, mitä olet oppinut kurssilta): "Ranskan suuren vallankumouksen vaikutukset ulottuvat nykyaikaan asti". Vastaa esseevastauksella. /maks. 6 pistettä


3. Konservatismi ja liberalismi olivat 1800-luvun Euroopassa kilpailevia aatesuuntia. Miten ne erosivat toisistaan? Vastaa esseevastauksella. /maks. 6 pistettä


4. Alla on Antonio Canovan vuosina 1804-1819 tekemä veistos "Theseus ja kentauri". Miten veistos ilmentää oman aikakautensa tyylisuuntaa ja sen ihanteita? / maks. 6 pistettä

 
Lähde: http://www.wga.hu/index1.html
 





Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan
:

5. Alla on 30-vuotisen sodan aikainen propagandakuva. Kustaa II Aadolf on joukkoineen noussut maihin Saksassa ja hän saa taivaasta miekan, joka tekee hänestä voittamattoman.



a) Analysoi kuvan avulla Ruotsin laajenemispolitiikan motiiveja 1600-luvun alkupuoliskolla (2 pistettä)

b) Ruotsi oli väkiluvultaan pieni valtakunta verrattuna sen naapureihin. Mitkä tekijät tekivät mahdolliseksi laajenemisen 1500- ja 1600-luvuilla? (4 pistettä)



 


6.
Alla on pätkä erään professorin virkaanastujaisesitelmästä Turun Akatemiassa:

" Kussakin maassa ovat etenkin sen omat luonnontuotteet kemian tärkeitä tutkimuskohteita. Omasta synnyinmaastamme, jonka pinta ja vuoret vielä ovat vähän tutkittuja, tunnetaan toistaiseksi vain harvoja arvomineraaleja: tällä hetkellä tuntuvat kuitenkin ansaitsevan huomiotamme rautaan sidotut lyijymalmimme, maksanväriset raskassälpämme, Suomen saariston jaspislajit sekä kotimaisten marjamehujen jalostus, maa- ja kivilajien käyttö posliiniin, meriruohon ja levän käyttö potaskaan sekä kokeet kotimaisilla eläimillä ja kasveilla lääketieteessä, värjäämöissä, öljytehtaissa yms.

 - Se (kemia) jakaa hyötyänsä yhtä hyvin hengen miehille kuin maallikoille, yhtä hyvin sille, joka käyttää viilaa ja värttinää, kuin sille, joka kylvää maahan, kaivautuu vuoriin tai vetää haarniskan ylleen ja paljastaa miekkansa maanmiestensä vapauden, hengen ja omaisuuden puolustamiseksi".

Lähde: Suomen historian dokumentteja I, s. 379

a) Mihin aikakauteen (vuosisata)  ja/tai ajattelusuuntaan ajoitat tekstin? (2 pistettä)

b) Millä tavalla teksti kuvaa oman aikakautensa henkisiä virtauksia? (4 pistettä)







Takaisin sivun
alkuun