© Tommi Kinnunen

Kotimaisen kirjallisuuden vaiheita

1775 Suomenkieliset Tietosanomat

1789 Ranskan vallankumous

Keskiaika

1500

Renessanssi

1600

Klassismi

1700

Valistus

Kirjallisuuden alkutaival

- hajanaisia löytöjä kirjallisuudesta; lähinnä nimistöä asiakirjoissa
- katolisen kirkon yleisimmät rukoukset oli käännetty suomeksi, mutta ne eivät ole säilyneet nykypäivään asti
- suomen kieli oli murteisiin jakaantunutta puhekieltä, kunnes Mikael Agricola loi perustan yleiskielelle uskonpuhdistuksen vaateiden mukaisesti
- kirjallisia tuotoksia oli olemassa lähinnä häitä, hautajaisia ja ristiäisiä varten
- 1500-luvulta alkaen ryhdyttiin kääntämään suomeksi myös lakitekstejä

1488 Missale Aboense

1543 Agricola: Abckiria

1616 Piae Cantiones

1642 koko Raamattu suomeksi

1734 Ruotsin valtakunnan laki
  1800

Romantiikka

- Euroopasta saapunut tyylisuunta korostuu Suomessa kansallisuusaatteena ja hiljalleen ajatus suomalaisuudesta voimistuu
- kirjallisuus on vielä pääosin ruotsinkielistä, mutta suomenkielisen kirjallisuuden nousu alkaa
- Lönnrotin kokoama Kalevala herättää huomiota ulkomaita myöten

 
1809 Suomi osaksi Venäjää    
1820 murteiden taistelu alkaa   1835 Vanha Kalevala

1848 Runeberg: Vänrikki Stoolin tarinat

1849 Uusi Kalevala

1870 Kivi: Seitsemän veljestä (lukunäyte)

1875 Topelius: Maamme-kirja
1848 Euroopan hullu vuosi

1850 Sensuuriasetus

1863 Kielimanifesti
 
 
 
   
  1880

 

Realismi

- työväenluokan nousun myötä realismi nousi vastareaktioksi romantiikan paolle arkipäivästä
- realismi pyrki kuvaamaan tavallisia ihmisiä ja yhteiskunnallisia epäkohtia

1885 Canth: Työmiehen vaimo
1899-1905 Ensimmäinen sortokausi

1905 Suurlakko

1906 Eduskuntauudistus
1895

 

Kansallinen uusromantiikka

- Suomi ei taivu venäläistämiseen, vaan heränneen kansallistunteen vaimentamispyrkimykset herättävät vastareaktioita
- painostusta vastaan käydään taiteen keinoin, jolloin mm. muinaishistoria ja Kalevala nauttivat suurta suosiota. Puhutaan ns. taiteen kulta-ajasta
- kommunismin pelko pakotti Venäjän lopettamaan sortotoimet ja myöntymään poliittisiin uudistuksiin.

 
1903 Leino: Helkavirsiä
 
1908-1917
Toinen sortokausi
1910 Realismin uusi aalto

- Vuoden 1905 suurlakko ja  levottomuudet saivat kirjailijat jälleen täsmentämään kuvaa kansasta, jolloin syntyi uusrealismiksi nimetty tyyli.
- Kansanihmisiä kuvattiin kriittisesti, mutta silti tyylitellen ja humoristisesti.

1909 Kianto: Punainen viiva
  1910 Lassila: Tulitikkuja lainaamassa
  1911 Aho: Juha
1917
Suomi itsenäistyy
 
1917-1918 kansalaissota 1919 Sillanpää: Hurskas kurjuus
  1920 Kirjallinen uusiutuminen

- Uusi kirjoittajasukupolvi uudensi kirjallisuuden kenttää ja availi ikkunoita Eurooppaan
- Nuori Voima –lehden ympärille syntyi nuorten kirjailijoiden Tulenkantajat-liike, joka tahtoi uudistaa sisäänlämpiävää suomalaista kulttuuria
- Ajan tekninen kehitys synnytti futurismin, koneromantiikan, jonka vaikutus näkyi esimerkiksi teknisyyden, kuten autojen ja junien ihailuna.
-Suomenruotsalaisessa kirjallisuudessa esiintyy
modernistisia aineksia

1920 Södergran: Framtidens skugga

1924 Kianto: Ryysyrannan Jooseppi

1928 Kallas: Sudenmorsian
1939 Talvisota 1930 Taloudellinen taantuma

- Suomen teollistuminen kiihtyy ja samalla kansallistunne nousee
- Euroopassa taloudellinen lama synnyttää fasistisia liikkeitä, mitkä heijastuvat myös Suomeen. Ajatuksia Suur-Suomesta esitetään.

1933 Kilpi: Alastalon salissa
1941-1944 Jatkosota

1948
YYA-sopimus

1940 Sotavuodet

- Suuri osa kirjallisuudesta valjastetaan pitämään mielialaa korkealla
- Suomea koettelevat kahden sodan lisäksi jälleenrakennus, sotakorvaukset ja luovutettujen alueiden evakkojen asuttaminen
- Suomenkielinen modernismi alkaa hiljalleen nousta sodan jälkeen

1945 Waltari: Sinuhe egyptiläinen

1946 Meriluoto: Lasimaalaus

  1950 Modernismi

- Edellisen vuosikymmenen tapahtumat käynnistävät halun tarkastella lähimenneisyyttä uusista näkökulmista.
- Modernismi alkaa näkyä suomenkielisessä valtakirjallisuudessa
- Sodan melskeissä nuoruutensa eläneet ihmiset, ns. petetty sukupolvi etsii väylää purkaa ahdistustaan

 

1954 Linna: Tuntematon sotilas

1959-1962
Linna: Täällä Pohjantähden alla I-III

   
1968 Opiskelijamellakoita 1960 Osallistumisen aikaa

- Yhteiskunta politisoitui ja lähimenneisyyden ratkaisuja arvosteltiin kärkevästi
- Maanviljelysyhteiskunnan hajoamisen tähden maaltapako ja maastamuutto olivat voimakkaita
- Yhtenäiskulttuurin hajoamisen tähden erilaiset alakulttuurit, kuten nuorisokulttuuri, alkavat voimistua
- Kirjallisuudessa käsiteltiin yhä enemmän ajankohtaisia aiheita
- Sopivien ja sopimattomien aiheiden raja-aidat kaatuvat

1964 Salama: Juhannustanssit

1964 Mukka: Maa on syntinen laulu

 
  1970 Juurettomuus

- Aiempi raju rakennemuutos synnyttää vastareaktion: koti-ikävän ja kaipuun menneisyyteen
- Kirjallisuudessa kaipuu purkautuu mm. kansankuvauksena ja historiallisina teoksina

1973 Turunen: Simpauttaja 

1974 Kaari Utrio: Aatelisneito, porvaristyttö

   
1995
Suomi liittyy Euroopan unioniin
1980 Postmodernismi

- Koska yhteiskunnasta on vaikea löytää yhteisiä linjoja ja arvostuksia, yksilöllisyys painottuu
- Kirjallisuuden kenttään nousee uusia aiheita, kuten tulevaisuusvisioita
- Mielenkiinto erilaisia vähemmistökulttuureita kohtaan nousee

 
1982 Tuuri:Pohjanmaa

1983 Paasilinna: Hirtettyjen kettujen metsä

1983 Liksom: Unohdettu vartti

1991 Lander: Tummien perhosten koti

1995 Hotakainen: Bronks

2000 Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi